Kirkot

Aleksanteri Nevskin katedraali on Tallinnan suurin kupolikirkko.

Mahtava ja runsaasti koristeltu historistista sekatyyliä edustava ortodoksikirkko valmistui Toompealle vuonna 1900, aikana, jolloin Viro kuului Venäjään. Pietarilaisen Mihail Preobrazhenskin suunnittelema kirkko on pyhitetty novgorodilaisruhtinas Aleksanteri Jaroslavitz Nevskille, joka joukkoineen pysäytti saksalaisten tunkeutumisen itään kuuluisassa Peipsijärven jäätaistelussa 5. huhtikuuta 1242.

Ennen katedraalia linnan edessä oli kaunis tarha, jonka keskellä seisoi Martti Lutherin patsas. Hyvässä kunnossa pidetty katedraali on huomattavin ortodoksisen sakraaliarkkitehtuurin edustaja Tallinnassa.

Kirkon torneissa on kaupungin mahtavimmat kellot. Niitä on yhteensä 11, joiden joukossa on myös Tallinnan suurin, 15 tonnia painava kello. Kaikkia kelloja soitetaan yhtä aikaa ennen jumalanpalveluksia. Myös kirkon mosaiikein ja ikonein koristeltuun sisäosaan kannattaa tutustua.

Avoinna: joka päivä 8.00-19.00

14

15cm

16cm

1700-luvun alussa Viro liitettiin Suuren Pohjan sodan seurauksena Venäjän tsaarin alaisuuteen. Tallinnan esikaupungit kasvoivat yhä nopeammin ja sikäläinen asutus sai venäläistä täydennystä.

Esikaupungeissa alettiin kaivata uusia ortodoksisia kirkkoja. Niistä ensimmäisenä valmistui Kazanin kirkko v. 1721. Se on Tallinnan vanhin säilynyt puupyhäkkö, joka on juuri entisöity huolella ja alkuperäistä asua noudatellen.

Kazanin Jumalanäidin kirkon vanhimmat ikonit ovat peräisin 1600–1700-luvuilta. Kirkon oven edessä kasvaa mustapoppeli, joka tarinan kertoman mukaan on tsaari Pietari Suuren kirkon avajaisissa istuttama. Puu on Viron suurin poppeli, mutta asiantuntijoiden mukaan se ei ole kuitenkaan 150–200 vuotta vanhempi.
Seurakunta kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen.

Niguliste eli Nikolainkirkko, vaikuttava 1200-luvun rakennus, palvelee nykyään konserttisalina ja kirkkotaiteen museona. Sen arvokkaisiin kokoelmiin kuuluu myös Tallinnan kuuluisin maalaus, fragmentti 1400-luvulla vaikuttaneen taiteilijan Bernt Notken Kuolemantanssi-teoksesta. Museon hopeakamarissa on esillä kirkolle sekä käsityöläis- ja kauppiaskilloille kuuluneita arvoesineitä.

1200-luvulla rakennettu Pyhän Olavin kirkko, Oleviste, ylpeili aikoinaan maailman korkeimmalla tornilla. Nykyäänkin 124-metrinen huippu kurottuu ylemmäksi kuin Tallinnan keskustan uudet tornitalot ja sitä pidetään yhtenä kaupungin symboleista. Kesäkaudella torni on avoinna kävijöille, jotka palkitaan sinnikkään kapuamisen jälkeen upealla ja päätähuimaavalla näköalalla.

6cm

1

17cm

1300-luvulla rakennettu Pyhän Hengen kirkko on Tallinnan vanhimpia ja vaikuttavimpia rakennuksia. Sen ulkoseinää komistaa kaupungin kuuluisin julkinen kello 1600-luvulta. Sisustuksen aarteisiin kuuluu Bernt Notken ainutlaatuinen alttarikaappi 1400-luvulta sekä yksi Viron vanhimmista saarnastuoleista vuodelta 1597. Suljettu kirkollisten toimitusten aikana.

Sulevimäe- ja Vene-katujen keskiaikaisessa ympäristössä oli jo 1100-luvulla venäläisten kauppapihoja, joiden yhteyteen kuului myös yhä nykyäänkin toimiva pyhäkkö. Kun kaupunginmuuria rakennettiin uudelleen v. 1422, kirkko siirtyi Vene-kadulle.

Nykyisen kauniin klassistisen kirkon on suunnitellut pietarilainen arkkitehti Luigi Rusca ja se on rakennettu 1820–27. Kirkossa on arvokas ikonostaasi, joka kilpailee kuuluisuudessa Kristuksen kirkastamisen kirkossa olevan Zarudnyin ikonostaasin kanssa. Monet maalaukset ja sivualttarit luovat kirkkoon vaikuttavuutta. Nikolain kirkko kuuluu Moskovan patriarkaatin alaiselle ortodoksiselle seurakunnalle.

Myytävänä kirkon esitteitä, kortteja, matkamuistoja ja hengellistä kirjallisuutta.

Avoinna: ma-su 9.30-17.00

Simeonin kirkko on toinen Pohjan sodan jälkeen esikaupunkialueelle valmistunut ortodoksikirkko. Sen perustivat sataman lähelle v. 1752 - 1755 venäläiset merimiehet. Koska rantaviiva oli tuolloin kaupunkia huomattavasti lähempänä, kirkko sijaitsi lähes vesirajassa ja perustusten takia maata piti täyttää. Täytteeksi on käytetty kuulemma vanhoja laivanhylkyjä. Historiallinen puurakennus kärsi pahoin toimiessaan neuvostoaikana urheilusalina. Niin kirkon kellotorni kuin sipulikupolikin hävitettiin.

Tuomiokirkko on Tallinnan vanhin kirkko.

Tuomiokirkon nykyinen ulkoasu on laajamittaisten jälleenrakennustöiden tulos. Alkuperäinen joskin väliaikainen puukirkko rakennettiin Toompealle todennäköisesti vuonna 1219. Ensimmäiset sitä koskevat asiakirjamaininnat ovat vuodelta 1233. Kivikirkkoa alettiin rakentaa kymmenen vuotta myöhemmin. Kirkon torni on peräisin barokin ajalta ja monet kappelit ovat sitäkin uudempia.

Kirkon sisustuksessa kannattaa huomioida 1400 – 1700-luvuilta peräisin olevat hautalaatat ja 1600 – 1900-luvuilta olevat lukuisat aatelissukujen vaakunataulut.

Kirkkoon on haudattu useita kuuluisuuksia: tunnettu ruotsalainen sotapäällikkö Pontus de la Gardie vaimoineen, Ruotsin kuninkaan Juhana III:n tytär Sophia Gyllenhjelm, Katariina Suuren suosikki amiraali Samuel Greigh sekä ensimmäistä venäläistä maailmanympärimatkaa johtanut amiraali Adam Johann von Krusenstern.

Tuomiokirkon pääsisäänkäynniltä kolmen askeleen päässä etelälaivan suuntaan on suuri kivitaulu ja siinä seuraava teksti: ”Otto Johann Thuve. Edisen, Väänan ja Koonun kartanonherran hauta. 1696 A.D.”

Legendan mukaan Thuve oli ilonpitoon taipuvainen mies ja aika irstailijakin, jonka riehakkaissa pidoissa viini virtaisi, laulu raikui ja naisia riitti. Kuolinvuoteella valtasi kuitenkin synnintunto vanhan juhlijan ja hän pyysi, että hänet haudattaisiin Tuomiokirkon ovelle, niin että ihmiset kirkkoon astuessa rukoillessaan pelastaisivat hänen sielunsa.

Avoinna: 9.00-17.00

Ukrainalainen ortodoksikirkko on uusi tulokas vanhassakaupungissa, vaikka ukrainalainen seurakunta on toiminut Tallinnassa jo 1600-luvulta.

Aivan linnanmuurin vieressä sijaitseva mielenkiintoinen rakennus on kyllä keskiajalta, mutta ollut koko pitkän historiansa ajan vain maallisessa käytössä. Ukrainalainen seurakunta hankki sen itselleen vasta pari vuotta sitten. Se on remontoitu mukavaksi, yhtä aikaa historialliseksi ja moderniksi pyhäköksi. Pjotr Gumenjukin ikonostaasi ja kirkon sisustus ovat tutustumisen arvoisia.

Seurakunnan yhteydessä toimii myös pieni luostari, jossa Pyhän Perheen nunnat työskentelevät. Kirkko palvelee myös niin Tallinnan seurakunnan kulttuurikeskuksena kuin ukrainalaisen kirkkotaiteen ja käsitöiden museona.